NYT REHELLISESTI. KUULUUKO PARISUHTEESSA RIIDELLÄ?

Mielenkiintoinen aihe sinänsä jo itsessään. Luin juuri muutamia blogipostauksia eri blogeissa aiheena parisuhde ja riiteleminen. Niistä pohtien aloin miettimään mun ja Juuson parisuhdetta ja meidän välisiä riitatilanteitamme ja riitelytottumuksiamme. Tää onkin hauska juttu uskokaa tai älkää. Meille riitely ei tarkoita sitä, että ollaan eri mieltä asioista taikka ollaan hetki rauhakseen, vaan se merkitsee sitä, että aletaan kovaäänisesti setvimään sen hetkisen tilanteen ärsyttämiä asioita ja kiinnitetään huomiota jokaiseen pieneen ärsyttävään seikkaan. Tää me kyllä osataan, kun tullaan pahalle mielelle. Kuitenkin, huolimatta tästä, mun pointti ei ollut se että osataan myös riidellä, vaan se miten meidän parisuhde tuntuu ottaneen uuden suunnan elämässä, uuden askeleen riidattomanpaan arkeen.

Me kuulutaan niihin joiden parisuhteen alkuvaihe elettiin kuin vuoristorataa. Me muutettiin puolen vuoden tapailemisen jälkeen suoraan yhteen monien sattumusten kautta. Välillä noustiin todella ylös ja homma sujui uskomattoman helposti, eikä mikään tuntunut laittavan vastaan. Kaikki meni paremmin kuin hyvin. Kun taas välissä tuli ne hetket jolloin mentiin suoraan päätä alamäkeen ja siellä hetken heiluttua palattiin taas ylämäkeen. Alamäessä oltiin todella valmiita heittämään tämä kaikki pois. Unohtamaan kaikki mikä tuntui hyvältä ja mitä todella toivottiin toisiltamme. Emme osanneet odottaa näin haastavaa suhteen alkua, vaikka toinen tuntui juuri siltä mitä oltiin kauan odotettukin. Tuli paljon yllätyksiä puolia toisin, opittiin näkemään toisemme joka valossa ja ymmärtämään toisia paremmin. Vähän aikaa tätä pyörremyrkyä kesti, kunnes Juuso sai työtarjouksen Tampereelta. Tai no etelästä. Työtä hän toteutti ennen reissuhommana ja näin myöhemmin muuton myötä saimme sen muutettua ihan päivätyöksi, kun päätimme muuttaa Tampereelle. Muuton jälkeen kaikki on alkanut sujua aina vain paremmin.

Nyt kun mietin reilu vuoden myöhemmin aiempaa, se huvittaa. On hassua miettiä, mistä asioista me ennen todella riideltiin ja mitkä asiat saivat aikaan meidän erimielisyydet. Nykyään pystytään keskustelemaan asiamme hetkessä halki, mikäli jokin alkaa vaivaamaan mieltä. Tietysti välissä tulee riitojakin, mutta ei ne enää meitä hetkauta. Jos ollaan hetki hiljaa tai harmistuneita, tiedetään kuitenkin kumpikin, että se menee ohitse ja myöhemmin kaikki palautuu ennalleen. Ei me osata enää ajatella, että ei oltaisi yhdessä. Ei mietitä riidellessä, että oikeasti lähdettäisiin eikä enää tultaisikaan takaisin. Tää on meidän juttu ja ollaan sovittu, että mitä ikinä tapahtuukaan - niin me pysytään yhdessä. Arvostetaan kumpikin toisiamme tasapuolisina kumppaneina ja ollaan yhdessä vahvoja.

Miksi sanotaan että parisuhteessa pitäisi riidellä? Entäpä että siitä tulisi lähteä, jos siinä riidellään? Mistä sen tietää toimiiko, jos antaa heti periksi? Jos ei uskalla todella antaa sille aikaa ja yrittää? Kenestä on sanomaan, kuuluuko parisuhteessa riidellä? Mielestäni ei ole väärin jossei riitele, muttei myöskään riidat ole pahitteeksi, vaan pikemminkin saattavat puhdistaa ilmaa. Me ainakin yritimme, onnistuimme ja nyt arvostamme toisiamme vain entisestään. Alku oli vuoristorataa, mutta nyt ollaan jo pysähdytty ja selviydytty reitin lävitse. Tottakai vastoinkäymisiä tulee vastaan aina, mutta nyt kaikki tuntuu menevän todella hyvin. Ja me tiedetään se kumpikin. Kun ennen kaaduttiin ja noustiin ylös. Niin nyt on sinänsä helpompaa, kun kaatuessa noustaan yhdessä ylös. Jos toinen ei tunnu jaksavan, niin silloin tsempataan. Nyt meitä on kaksi, eikä yksin tarvitse pärjätä. Niin kauan kuin meillä on toisemme, voimme hyvin! <3

Miten teidän parisuhteenne, tuleeko teillä riideltyä?

Mitä mieltä yleensäottaen olette siitä, kuuluuko parisuhteessa riidellä?

SATU