ALKUVIIKON KUULUMISIA

Alkuviikon ja helmi-maaliskuun vaihteen kuulumiset nyt siis julki!
Mun viime viikonloppu ja maanantai menivät täysin työnmerkeissä. Onneksi tämän päivän vuoro loppui jo klo.14.15, jonka jälkeen suuntasin kotiin tekemään lomasuunnitelmia ja rentoutumaan. Keitin kupin kahvia ja huokaisin, kun ajattelin huomista vapaapäivää. Mulla on keskiviikosta alkaen taas yövuorot edessä ja sit viikonloppuna mun pikkusisko tulee Oulusta tänne meille pariks yötä viettämään viikonloppua. Hyvää seuraa ja toimintaa siispä luvassa.

Käytiin illalla kaupassa tekemässä tulevan viikon isommat kauppaostokset kuten meillon tapana suunnilleen kerran viikkoon tehdä. Tällätavoin pystyy välttämään niitä turhia heräteostoksia ja saadaan vähän järjestettyä aikaa muille päiville, kun ei tarvitse päivittäin kaupassa ravata. Tulee niitä pieniä ostoksia kuitenkin tehtyä viikollakin. Mutta ajatus on, ettei tarvitse päivittäin kaupassa käydä! Mua ihmetyttää miten mulla aina sattuukin Lumenen BB-voiteen kanssa niin, että kun entistä on vielä huomattava määrä jäljellä, se on alennuksessa ja kun sitä todella tarvitsen, maksan jokainen kerta siitä täyden summan. Tuntuu vaan tyhmältä alkaa ennakkoon varastoimaan meikkejä, mutta niin kai se täytyisi. Harmittaa maksaa täyttä hintaa, kun tuote on usein tarjouksessa. Tiedättekö tunteen?

Mutta nyt asiaan -tai itseasiassa hampurilaisiin. Tänään päätettiin tehdä pitkästä aikaa itse hampurilaisia!! No okei, myönnettäköön että noi sämpylät on aivan valmiina ostettuja, mutta naudan jauhelihapihvit mä tein itse. Oon kauan aikaa himoinnut näitä, eikä tietoo miksi juuri itsetehtyjä hampurilaisia mutta nyt vihdoin tuli tehtyä. Ja oli muuten hyviä! Kyllä ruoka vaan saa ihmisen hyvälle mielelle ja voimaan paremmin, niin se on. Huomaan ainakin itsessäni väsymyksen heti, kun en ole kunnolla syönyt. Eikä tule kuuloonkaan, että aina kykenisin annoksiani kuvailemaan kun saan ne valmiiksi. Nou nou. Tälläkertaa innostuin ja sain kuin sainkin kuvattua meidän kokkailuja. Vaikka kyllähän toi toinen puolisko kyseli jo, että millos on kuvat otettu että pääsee syömään? :)<3

SATU

LOUNAS OULUN AMARILLOSSA

Heippa! Nyt postausta palaten edesmenneeseen viikonloppuun ja ruoan pariin. Mun Oulu-viikonloppu sisälsi mun hyvän ystävän kanssa lounaan Oulun Amarillossa. Mää oon hyvän ruoan ystävä, mutta tälläkertaa paikka ei ollutkaan mulle se tärkein osa tota hetkeä vaan seura. Huomaa kuitenkin, että paikasta ei ole silti muuta kuin hyvää sanottavaa! Mun Tampereelle muuton myötä suhteet Oulussa asuviin ystäviin tahtoo vähän kärsiä, koska kyseisellä paikkakunnalla tulee niin vähän käytyä. Tälläkertaa kuitenkin oli onneksi sen verran aikaa myös ystäville, että ehdittiin kivasti käydä vaihtamassa kuulumiset kyseisessä raflassa!

Paikka näytti näin vuoden jälkeen yhtä kotoisalta ja kivalta kuin aina ennenkin. Ruokalista oli hieman muuttunut ja mielestäni valinnanvaraa Amarillon ravintoloista löytyy ihan riittävästi. Ainoastaan rauhallisia pikkupöytiä sai hakemalla etsiä, missä kykenee yksityiseen keskusteluun. Kuitenkin, ainoastaan positiiviset fiilikset jäi meidän tapaamisesta ja puhuttavaa olisi riittänyt vielä joksikin extratunniksi. Meille on ihan normaalia tää aktiivinen keskustelu, eikä huomaamaton nopee ajankulu päässyt edelleenkään yllättämään. Mutta huokaisenpa vaan jälleen, miten ihana on nähdä väliin näitä vanhempia ystäviä jotka tuntevat sinut lähes kokonaan, eikä kaikkea omituista tarvitse aina selitellä. Voi olla vain, eikä tarvitse miettiä mitään sanomisia sen kummemmin. Ei sillä, että mulla suodatinta puhuessa olisikaan, mutta tiedätte pointin! Kyllä sitä vain jollain tapaa rentoutuu enemmän, kun tapaa ihmisen joka on jo pitemmältä ajaa tuttu. Onni on tällaiset ystävät ja nää pienet hetket! <3

SATU

TREENIASIAA

Mulla kuntosalitreenaaminen on ollut osa elämää viimeisten kolmen vuoden ajan. Välillä se on ollut todella säännöllistä ja treenikertoja on mahtunut peräti viisi viikkoon, mutta välillä taas olen venyttänyt odottamattomia taukoja pariksikin viikkoa. Pitkien taukojen syy on ollut motivaation puute ja erilaiset lomamatkat. Mikäli tauko venyy, myös kynnys salille menemiseen kasvaa ja helposti sitä aloitusta alkaa siirtämään pitkän tauon jälkeen. Kun salilla käyminen on säännöllistä, motivaatio pääsääntöisesti pysyy ennallaan tulosten saamisen myötä ja tauot vähenevät minimiin. Treenaaminen on ollut mulle koko tän ajan osa mua, enkä ole tehnyt sitä siksi, koska täytyy. Miksi täytyisi? Mulle se vain on ollut osa elämää ja osa arkea. Osa sitä mitä olen. En treenaisi, jos se ei tuntuisi oikealta. Sitten etsisin uuden lajin, josta nauttisin enemmän. Jokatapauksessa tällähetkellä fiilis treenaamisen suhteen on todella hyvä ja motivaatiota löytyy jatkoa ajatellen todella paljon.

Olen aina ollut materialisti jollain tapaa. Kaikki ihanat uudet treenivaatteet ja treenitarvikkeet tuovat lisää motivaatiota ja iloa arkeen. Vaikka rakastan uusia treenivaatteita, panostan ennemmin kestäviin ja laadukkaisiin vaatteisiin entä heikkoihin materiaaleihin, joiden saumat ratkeilevat -eivätkä treenihousut pysy jalassa laskematta. Mun mielestä kaikista inhottavimpia asioita treenivaatteisiin liittyen on juuri tämä kun treenihousujen resorit eivät pidä ja joudut nykimään jatkuvasti juoksuhousuja ylöspäin niiden valuessa. Mulla onkin muutama merkki, joita erityisesti suosin nimenomaan juuri oikean mallin ja laadun vuoksi.

Myös lisäravinteet ovat yksi motivaationlähteeni. Mielestäni lisäravinteista on hyötyä säännöllisen treenaamisen yhteydessä. Niillä ei tule korvata aterioita, mutta aterioiden lisänä ja apuna palautumiseen ne toimivat todella hyvin. Itse käytän lisäravinteista palautusjuomaa, ennen treeniä nautittavaa tehonlisääjää, sekä ajoittain proteiinijauhetta lisänä ruoassani. Perusvitamiini, magnesium ja omega3 taas ovat osana ruokavaliotani palautumisen, vitamiinien saamisen turvaamisen ja suonenvetojen estämiseksi. Nämä siis mielestäni tärkeimmät, joista selvästi hyötyä jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Pakko kyllä silti myöntää, että vitamiinit on tällähetkellä se heikko juttu mulle. Meinaan tällä sitä, että oon todella huono muistamaan niiden syömisen päivittäin. Pyrin kuitenkin siihen, että ne tulee jokapäivä otettua. Heh, täytyy alkaa laittamaan ne valmiiksi aina tulevaa päivää varten.

Tavoitteena mun treenaamisessa on tällähetkellä lihasvoiman lisääminen ja lihasten kasvaminen. Oon aina ollut pienikokoinen ja rasvaa mulla on muutama vuosi sitten ollut pienesti vatsanseudulla, mistä sain ensimmäisen motivaationi salitreenin aloittamiseksi. En ollut koskaan lihava taikka ylipainoinen, oikeastaan olen tasapainoillut melkein koko elämäni alipainoisen ja normaalipainoisen rajalla, mutta pienikin ylimäärinen vatsan alueella oleva rasva harmitti minua ja halusin treenata sen pois. Ensimmäisten 1.5 vuoden aikana sain muutettua kroppaa todella paljon suhteessa aiempaan, rasvaa lähti ja sain näkyviin aivan uusia lihaksia. Kuitenkin olen tiedostanut sen, että ruokaa minun tulisi syödä paljon enemmän suhteessa tämänhetkiseen. Haasteena tälle olen kokenut aina vuorotyön, mutta tiedän senkin että kaikki on mahdollista myös omien ruokailuiden ajoittaminen tästäkin huolimatta. Tällähetkellä kuitenkin yritän keskittyä voimaharjoitteluun ja pyrin lisäämään ruoan määrää, jotta myös lihas pääsee kasvamaan. Olen aloittanut uuden nettivalmennuksen muutama viikko sitten kokeiluna, jotta tätä kautta saisin uusia ideoita treeniini liikkeiden muodossa, mutta myös uuden treeniohjelman vaihtelunvuoksi. Valmennuksesta lisää myöhemmin blogin puolella, kun olen päässyt ohjelmassa hieman eteenpäin ja pystyn antamaan siitä rehellistä palautetta teillekin! Kivaa tiistai-illan jatkoa. <3

SATU

LAST WEEKEND IN DA OULU

Nyt pikaiset päivittelyt edelliseltä viikonlopulta! Viime viikonloppu Oulussa meni todella nopeasti. Kuten jo perjantai aamuna kirjoittelinkin blogin puolella, niin lähdin tosiaan juna-asemalle suoraan yövuoron jälkeen. Neljän tunnin junamatka oli aika rankka valvomieni tuntien jälkeen. Juna oli todella täynnä ihmisiä ja lapset leikkivät sen käytävillä koko matkan ajan, joten nukkuminen oli todella vaikeaa. Reissu oli kuitenkin enemmänkin kuin tarpeeseen.

Viikonlopun aikana pääsin näkemään pikaisesti omia sukulaisiani ja miesystäväni sukulaisia sekä tapaamaan hyvää ystävääni. Kävin tekemässä kuntosalitreenin minulle uudessa Oulun Fressissä ja katsomassa pari salibandy divarin peliä, joissa miesystäväni pelaa. Urheilulta ei siis vältytty tänäkään viikonloppuna. Kävin syömässä pariin otteeseen ulkona ja kiertelemässä Oulun keskustassa. Keskustan alue oli hirveässä kunnossa kaiken sen remontin keskellä ja kauppoja oli hirmuisesti suljettu, sillä Ouluun avataan pian uusi kauppakeskus, jonka sisään sekä vanhat liikkeet että monet uudet liikkeet tulevat. Uskon kuitenkin, että tulevana kesänä kaupunki näyttää jo paremmalta.

Viikonloppu tuntui liian lyhyeltä kaiken sen menemisen ja sukulaisten tapaamisen keskellä. Ouluun oli ihana palata ja mietittiinkin, miten kotoisa olo heti siellä oltua tuli. Kuitenkin, täällä asuminen tällähetkellä tuntuu juuri oikealta vaihtoehdolta. Tätä me tarvitaan. Eri kaupunkia ja erilaista arkea. Uusia ihmisiä ja uusia alueita. Kaikkea tätä. Mutta mistä sitä tietää vaikka joskus vielä takaisin palaisikin? Me ajatellaan niin, että ihan sama minne ihminen menee, aina on mahdollista palata takaisin jos asiat eivät suju. Miksi jäädä samaan kaupunkiin ja ympäristöön kun voi kokeilla muutakin. Tekee hyvää välillä olla jossain, pois sieltä tutusta ja turvallisesta. Kokeilla rajoja ja haastaa itseään. Huippua se!

SATU

MITKÄ ASIAT TEKEVÄT MINUT ONNELLISEKSI?

Kuluneen viikon aikana olen elänyt laidasta laitaan erilaisten tunteiden vallassa. Olen ollut todella väsynyt töideni johdosta, enkä ole ehtinyt levätä riittävästi. Olen suoriutunut arjestani päivä kerrallaan. Olen asettanut itselleni tavoitteita ja päämääriä, mitä kohti elän. Pieniä motivaation lähteitä, jotka saavat minut jaksamaan työssäni. En ole viettänyt lähiaikana oikeastaan vapaita viikonloppuja, mutta nyt aion ajatella vain mukavia asioita ja nauttia tulevasta viikonlopusta. Kun työvuoroni päättyy seitsemän jälkeen, lähden suoriltakäsin rautatieasemalle ja kello kahdeksan junalla kohti entistä kotikaupunkiani Oulua. Lepäämisestä en tiedä, sillä viikonloppu on lyhyt matkustamiseen, mutta pyrin tulevan päivän kuitenkin pyhittämään vain rentoutumiseen ja antamaan itselleni aikaa palautua edellisestä yövuorostani. Mutta kiva viikonloppu varmasti nyt tiedossa siispä!

Olen miettinyt jonkun verran asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Pyrkinyt elämään itselleni. Jättänyt syrjään ne ihmiset jotka eivät saa minua voimaan hyvin ja tullut lähemmäksi ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet ja kuunnelleet minua, antaneet minun olla oma itseni. Eihän ihminen tarvitse elämäänsä henkilöitä, jotka ajattelevat vain omaa etuaan, eivätkä muita ihmisiä. Loukkaavat tai sivuuttavat sinulle tärkeät asiat. Ystävyyden tulisi olla vastavuoroista toimintaa, jossa kummallakin on oma aikansa kannustaa, kehua, ymmärtää ja lohduttaa. Mutta meitä on moneksi, luonteita ja ihmisiä siis. Itse olen kuitenkin nähnyt elämässäni niin erilaisia ystäviä ja kyllä ne aidot ja oikeat ystävät vaan tunnistaa. Nyt olen koonnut alle kuvia asioista ja tapahtumista, jotka saavat minut voimaan tällähetkellä erityisen hyvin!!

1. Vanhojen lomamatkojen valokuvien muisteleminen ja tulevan lomamatkan suunnitteleminen.

2. Arjen pienet hetket. Yhteiset illalliset ja leffaillat miesystävän kanssa. 

3. Hyvä ja tasapainoinen parisuhde. Ja ei, se ei todellakaan ikinä ole itsestäänselvyys.

4. Arjen pienet yllätykset ja piristykset. Erityisesti silloin kun sitä vähiten odottaa.
Tämä ihana yllätys on meidän seurustelun alkuajoilta ja voin kertoa, että muistan sen aina!

5. Treeni kulkee ja tuntuu hyvältä. Nyt kokeilussa elämäni ensimmäinen nettivalmennus, joka vaikuttaa todella hyvältä. Myös uudet treenivaatteet ja tehonlisääjä ennen treeniä ovat auttaneet jaksamaan ja motivoineet treenaamaan.

6. Kevät aurinko. Ylipäätänsä aurinko piristää. Olkoon se auringon nousu tai auringon lasku, ylipäätänsä auringon paistaminen. Näin talven jälkeen erityisesti. Mutta näitä kauniita auringonlaskuja kyllä silti yhä kaipaan!

Ihanaa perjantaita teille kaikille!! <3

SATU

HELMIKUUN HALUTUIMMAT

Shoppailemaan pääset: TÄSTÄ

1. Only – Runa spring coat otwnoos
2. Day Birger et Mikkelsen – Day Crocodile Cross

3.  NLY Trend - Lace Up That Top

4. Rut & Circle - Price Nellie Lace Bra

5. NLY Shoes - Criss Cross Wood Platform

6.  NLY accessories - Necklace Double Chain

7.  NLY Trend - Shine Top

8.  NLY Trend - Lace Up Dress
9. Rut & Circle - Best Overknee Socks

February's most wanted clothes!
Kevättä kohti mennään ja vaatekaupat alkavat esitellä uusia kevätmallistojaan. Tässä siis minun halutuimmat tuotteet tälle kevättä. Nämä tuotteet ovat Nellyn valikoimasta ja niitä vaatekappaleita, joita kaipaan erityisesti vaatekaappiini. Näiden lisäksi haluaisin löytää mustan nahkahameen ja ostaa ranteeseeni Daniel Wellingtonin kellon. Näistä olen haaveillut jo pitkään, mutta täydellistä nahkahametta en ole vielä löytänyt ja kellon suhteen lompakkoni nyörit ovat vielä olleet kiinni. Syy siihen on aiempien hankintojeni, tämän hetkisten autonhuolto kulujen ja tulevan kesäloman matkan. Olemme siis suunnittelemassa parin viikon matkaa toukokuulle, koska kesälomamme ovat tällöin. Matkasta kuitenkin lisää, kun kohde on valittu.

Vaikka tänäpäivänä käyttämäni vaatteet koostuvat paljolti perusväreistä, on nettikaupasta tälläkertaa kuitenkin valikoitunut mukaan koosteeseen myös beigeä ja viininpunaista. Lisäksi noi hempeät vaaleanpunaiset sukat vaan näyttävät niin ihanilta! En voi vastustaa kiusausta ja jättää niitä lisäämättä tähän. Mitä mieltä olette tästä koosteesta? Ja mitä teidän halutuimpien -listalle kuuluu?

SATU

YSTÄVÄNPÄIVÄ

Hyvää ystävänpäivää kaikille!
Tää ystävänpäivä on sujunut tosi rauhallisissa merkeissä. Mähän heräsin aamulla klo.06.30 aamuvuoroon töihin ja töiden jälkeen käytiin kaupasta ostamassa tortillatarvikkeet ja vähän leffaeväitä. Katsottiin kotona yhdessä Luokkakokous -elokuva Viaplay:sta ja nukahdettiin kesken toisen leffan sohvalle. Herättiin sitten taas jossain kohtaa ja höpöteltiin omiajuttuja. Leffahan tuli katsottua nyt jo toiseen kertaan. Käytiin ensin katsomassa se elokuvissa aiemmin ja nyt sitten melko pitkän tauon jälkeen katsottiin uudelleen, ja kyllä se vieläkin nauratti! Katsokaa ihmeessä, jos ette ole kyseistä leffaa vielä nähneet. Kyl nämä vapaa-päivät ja suunnittelemattomat illat on niin ihania ja rauhoittavia tän arjen keskellä. Saa nukkua silloin kun siltä tuntuu, syödä kun on nälkä ja katella leffaa millon huvittaa. Kaikkien tulisi suoda itselleen edes jokin päivä viikosta siihen, ettei vaadita itseä tekemään ja suorittamaan asioita, vaan keskitytään rauhoittumaan ja rentoudutaan. Taidanpa ottaa vielä poreilevan jalkakylvyn mun jouluna saamalla jalkakylpy -laitteella vielä illan aikana. Ihanaa sunnuntain jatkoa vielä teillekin sinne toiselle puolen.

SATU

SUORITTAMINEN & SUHDE OMAAN KEHOON

Miksi emme hyväksy itseämme sellaisena kuin olemme? Ketä varten suoritamme jatkuvasti tässä suoritusyhteiskunnassa? Suoritamme työtä, opintoja, harrastuksia, arkirutiineja ja mietimme, ovatko eri valinnat oikeita. Mutta kuka voi sanoa mitkä arkirutiinit ovat oikeita? Olemassa on ohjeistuksia, mitkä ovat ihmiselle hyväksi ja mitkä eivät, jo aiemmilta sukupolvilta kulkeneita elämänohjeita. Mutta mitä jos lopettaisimme jatkuvan suorittamisen ja vaatimusten asettamisen itsellemme, niin mitä sitten tapahtuisi? Hyväksyisinkö yhä itseni, jos luopuisin tavoittelemasta omaa täydellisyyttä? Onko sitä edes?

Näitä asioita aloin miettimään, kun luin tänään erään artikkelin ja tein työtä tavalliseen tapaani ikääntyvien ihmisten parissa. Jatkuvasti törmään myös näiden ihmisten parissa asiaan, kun he pohtivat voivatko he nukkua toisena päivänä tavallista pidempään tai kertovat, miten eivät ole saavuttaneet tiettyjä virstanpylväitä, joita suvussa on tapana ollut. Osa näistä ihmisistä on murehtinut pitkän aikaa tätä ja miettineet, miten he eivät ole yhtä arvokkaita, koska eivät ole riittävän koulutettuja, vaikka ovat elättäneet suuria perheitä käsitöitä tekemällä ja paenneet menneitä sotia. He saattavat hävetä omaa kehoaan, eivätkä halua laittaa itseään erikoisemmin, koska ovat omien sanojensa mukaan luovuttaneet. Luovuttaneet minkä? No ikääntymisen muutokset.
Onhan se totta, että ikääntyminen tuo muutoksia ja ne saattavat vaikuttaa kielteisesti suhteeseen omaa kehoa kohtaan. Mutta tämä ei kosketa ainoastaan ikääntyneitä, vaan jo lapsia ja nuoria. Nykypäivänä ulkopuoliset paineet ovat todella kovat. Jo teini-iässä nuoria yritetään muovata samaan muottiin ja erilaisia kiusataan. Kun murrosiän muutokset alkavat näkyä kehossa, sitä hävetään, eikä siitä osata puhua. Mutta entä kun normaalikokoinen -ja painoinen ihminen ei ole tyytyväinen kehoonsa? Noh, tämäkin on ihan arkipäivää.

Aina kehostamme löytyy jotain pientä tai vähän suurempaa vikaa, jota yritämme muuttaa tai muokata täydellisemmäksi. Minusta kuitenkin suhde omaan kehoon on kuin viesti aivoille, miten tyytyväinen itseensä ja elämäänsä on. Oman kehon hyväksyminen on kaiken a ja o. Sen kautta ihminen pystyy elämään täysipainoisesti erilaisissa elämäntilanteissa, hyväksymään itsensä ja jopa terveellä tavalla rakastamaan itseään. Jos suhde omaan kehoon on epävarma, se voi heijastua syrjäänvetäytymisenä, tilanteiden välttelemisenä tai jatkuvana itsensä vertaamisena. Kun taas kykenee hyväksymään oman kehonsa, ihmiseltä vähenee automaattisesti stressitekijöitä ja arkielämän tilanteet helpottuvat. Positiivisen kehonkuvan myötä annamme itsellemme luvan huolehtia itsestämme, ulkonäöstämme ja itsellemme sopivista elintavoistamme. Omasta kehosta huolehtiminen onkin pitkälti tie positiiviseen suhteeseen omaan kehoonsa liittyen. Muistetaan siis kuunnella itseämme ja meidän kehoamme, ei suoriteta asioita vain suorittamisen vuoksi, vaan omien tavoitteidemme. Tehdään asioita joista oikeasti nautimme ja mitä oikeasti haluamme, ei vain ainoastaan mitä sinun odotetaan tekevän.
Näiden ajatusten saattelemana jatketaan kohti ystävänpäivää!
Kiitos teille jotka jaksoitte lukea loppuun saakka, enkä loukkaannu vaikkette. Haleja!

SATU

VIIME PÄIVIEN OSTOKSIA

Alkuviikosta tilasin Nelly:n nettikaupasta muutamia vaatteita. Nämä vaatteet nytpä siis esittelyssä myös blogini puolella. Usein tilaan nettikaupasta huoletta useampia vaatteita sillä ajatuksella, etteivät koot välttämättä ole oikeat tai tuote vastaavanlainen mitä olen toivonut. Kokeilen kotona ja palautan loput takaisin. Voi miten helpoksi tämä tänäpäivänä onkaan tehty, mietinpä vaan! Nyt kuitenkin yllätyin todella postiivisesti tilaamieni vaatteiden kanssa. Kaikki tuotteet olivat moninkertaisesti odottamieni arvoisia! Muutenkin uusia vaatteita päivitetään sivustolle mielestäni melko usein, joten valikoimaa on todella paljon. Joka kerta tuntuu, että mukaani voisi lähteä todella iso pino uusia vaatteita, mutta ostoskoriin mentäessä karsin lopulta suuren osan niistä pois. Myöskin tälläkertaa. Mutta voin kertoa, etten malta odottaa että tulee kevät ja pääsen vihdoin käyttämään näitä mekkoja sukkiksien kanssa taikka järjestämme jotain illan istujaisia, missä pääsen laittautumaan paremmin! Erityisesti tää ensimmäinen mekko sai mut lähestulkoon itkemään ilosta, niin ihana! Happy me, thanks Nelly again!!

Mun tyyli on lähtenyt nyt vuoden vaihteesta muuttumaan jonkun verran. Voisin melkeen sanoa, että jos ennen valitsin värikkään ja mustan väliltä, niin nykyään ei tarvitse enää valita. Jotenkin musta, sininen, harmaa, valkoinen, yms. perusvärit vaikuttavat minut eniten. Tietysti on niitä ihania pastillinsävyjä, jotka saavat myös ajoittain innostumaan ja joita ennen hamstrasin kaappini täyteen, mutta ei ne enää iske. Onkohan se tää vuodenaika vai alanko vaan entisestään aikuistumaan myös vaatetyylini kanssa? Hah, en tosiaan tiedä, mutta hyvä näin! Rakastan näitä vaatteita ja sävyjä, ja vihdoin olen oppinut pukeutumaan myös koko mustaan aina silloin tällöin. Silti korut ja kellot ovat iso osa tyyliäni vaatteiden lisäksi ja pienillä yksityiskohdillahan tyylin saakin kivasti muutettua erilaiseksi. Kiva näin!
Kivaa perjantain jatkoa kaikille myös sinne blogin toisellepuolen!

SATU

MEIDÄN KOTI

Ajattelin, että teitä voisi kiinnostaa esittelypostaus meidän kodista. Lähes kukaan mun hyvistä Oulu-ystävistäkään ei ole päässyt meidän tämänhetkisessä kämpässä käymään, joten tämä on teidänkin iloksi! Asunto on kooltaan noin 50 neliöö, ranskalaisen parvekkeen sisältävä saunallinen kaksio. Meidän olohuone on sisustettu pääsääntöisesti valkoisilla ja kiiltovalkoisilla huonekaluilla. Yksittäisiä mustia yksityiskohtia silti löytyy. Miesystäväni suosii mustaa väriä ja onhan se totta, että se pysyy paremmin puhtaana suhteessa valkoiseen, vaikkakin pöly taas näkyy paremmin mustassa... Ruokapöydän tuolit ja elektroniikka, sekä osa piensisustusta saavat siispä olla mustaa sävyä. Olohuoneen tyynynpäällisiä vaihtelen aika ajoin ja tällähetkellä kaikki lämmin ja pörröinen on lähellä sydäntä! Valaistus meillä on toistaiseksi todella vähäistä, sillä lamppujen kiinnityspaikat on suunniteltu todella epäkäytännöllisiin paikkoihin, emmekä ole vielä päätyneet mihinkään tiettyyn lamppuun. Mutta Ikean Duderö -valaisimella on pärjätty jo pian talven yli, joten hankalin aika on takana. Jospa kevään aikaan mekin saadaan kattolamppu olohuoneeseen! Täytyy ottaakin nyt asiaksi ja kirjata ylös kalenteriin meinaan.

Peili: Ikea
Kastehelmi purkki: Iittala
Sohva: Stemma
Sohvapöytä: Ikea

Tv-taso ja vitriinikaappi: Ikea
(suunniteltu itse Ikea:n suunnittelutyökalulla)

Kuviolliset säilytyspurkit:Anno, Anttila
Servettiteline: Ikea
Kastehelmi tuikkukupit: Iittala

Meillä keittiö ja olohuone ovat samaa huonekokonaisuutta eivätkä erillisiä. Tykkään siitä että vaikka ollaan tekemässä kotona eri asioita, voidaan olla hyvässä keskustelu yhteydessä. Tällä hetkellä meillä ei ole suurempaa tarvetta erilliseen keittiöön ja olohuoneeseen, mutta mahdollisesti myöhemmin. En toki sano sitä, etteikö olisi ihana kun asunnossa olisi enemmän neliöitä ja sen myötä siitä saisi avaramman. Olohuoneessa ja makuuhuoneessa tilaa kyllä saisi olla enemmän.

Meidän makuuhuoneessa on todella vähän säilytystilaa vaatteille. Mun vaatteet on vähän siellä sun täällä. Niitä löytyy eteisen hyllykaapeista, lipastosta, sekä tältä vaaterekiltä makuuhuoneesta. Kesävaatteet on pääsääntöisesti varastossa, mekkoja ja muita juhlavaatteita lukuunottamatta. Makuuhuoneen pari vaatekaappia ovat sen sijaan miesystävän omistuksessa. On se vaan ihme homma, miksi nämä nykyajan makuuhuoneet onkin niin hirmu pieniä? Meidän piti muuttaa makuuhuoneen järjestys vähän hassuksi, kun ostettiin isompi sänky ja täyty saada tilaa lisäksi vaaterekille, koska vaatteiden säilytystila loppui kesken. Eteisessä meillä on onneksi paljon kaappitilaa ulkovaatteille, kengille ja vuodevaatteille. Kyllä mä vaan oon sitä mieltä, että kun seuraavaan kämppään muutetaan niin tilaa vaatteille on löydyttävä, mielellään jopa huoneen verran lisätilaa sitten!

SATU

TERVE MINÄ

Vihdoin siispä taudit selätetty! Tai no itseasiassa pientä nuhaa ja tukkoisuutta vielä on, mutta ei enää niin häiritsevästi ja kuume ei ole enää noussut. Johtunee mahdollisesti tämä sairastelu influenssasta, kun en sitä rokotetta syksyllä pistänyt. Rokotteesta mulle nousee sen pistettyä kuume pikimiten ja sitä mä en halunnut. Mutta hei sairastettu mikä sairastettu nyt!

Ilmat viime päivinä ovat olleet niin ihanat. Aurinko on paistanut ajoittain ja se on tuonut niin keväisen olon mukanaan. Oon pitänyt sälekaihtimia auki päivät ja ihastellut auringonpaistetta. Nyt kuitenkin tämän päivän on pyryttänyt lunta ihan kunnolla ja ilmeisesti myös tuleville päiville on lunta tiedossa. Illemmalla ollaan kutsuttu meidän uudet Tampere-ystävät käymään. Oon odottanut tätä iltaa niin paljon, koska musta tuntuu että nää ihmiset on niin samanlaisia kuin me, ja oon joutunut olemaan hirmu monta päivää jo sisätiloissa itsekseen. Kyllä sitä muuten vaan ihminen tapaa usein niitä sielunkumppaneita ja uusia tuttavia aina siellä, missä niitä ei niin odota tapaavan. Ja silloin, kun sitä hetkeä ei sitten millään osaa odottaa. Ja oikeastaan, hyvä niin.

Mulla on yövuorot edessä, joiden aikana en usein jaksa treenata lainkaan. Sijoitan viikon salipäivät aina niille päiville, jolloin ei oo näitä yllämainittuja vuoroja. Harmittaa ihan, miten vähälle salitreenit tälle viikkoa on jäänyt tän sairastelun vuoksi. Maanantaina olo oli heikko, mutta lähdin kaikesta huolimatta treenaamaan. Ei se tee hyvää puolikuntoisena urheilla. Tulihan se alkuviikosta jo nähtyä. Ensiviikolla pääsen vasta paremmin aloittamaan sit treenaamisen uudella treeniohjelmalla, mitä jo edellisviikon odottelin, mutta parempi näin. Kivaa viikonlopun jatkoa myös sinne blogin toiselle puolen!

SATU

SITKEÄ FLUNSSA

Sitkeä flunssa, josta oon kärsinyt pienin oirein jo pidemmän aikaa. Päivittäin oon niiskutellut ja yskähdellyt silloin tällöin. Alkuviikosta flunssa kuitenkin paheni ja kuume nousi yllättäen. Voimat meni, eikä ääntä tuntunut enää tulevan kurkusta. Ja mikä jomotus pään- ja kurkun alueella! Flunssa ottaa todella voimille ja siksi blogikirjoitukset ovat jääneet nyt hetkeksi aikaa.

Viime päivien aikana olen lepäillyt todella paljon. Yrittänyt nukkua, mutta aina jomottaa jostain kohtaa tai nenä on liian tukossa hengittämiseksi. Olen katsellut kymmeniä tunteja elokuvia ja sarjoja, tehnyt kryptolehtiä, juonut teetä, selaillut instagramista ja netistä uusia sisustusvinkkejä -ja tulevia kevätmallistoja. Olen syönyt ja juonut todella paljon, vaikka mikään ei maistu miltään. Viettänyt viikon ainoat vapaapäivät kotona sairastaen ja lepäillen.

Huomenna on se päivä, jota odotin hyvillä fiiliksin. Kaksi seuraavaa päivää oli tarkoitus viettää Nokialla, muistisairaiden ikäihmisten hoitoon liittyvässä koulutuksessa. Koulutukseni sisältää tunteVa -toimintatapa mallin osana hoitotyötä ja sisältää säännöllisiä tapaamisia pienen ryhmäni kanssa noin 6 kuukauden ajan. Olen tykännyt käydä koulutuksessa, sillä siellä on niin monta ihanaa ihmistä, joiden kanssa pääsee huokaisemaan arjesta ja jakamaan ajatuksia samaa työtä tekevien ihmisten kanssa. Salassapitovelvollisuus pysyy ryhmän sisällä ja voimme jakaa oman työyksikkömme tai asukkaiden parissa kohtaamiamme haastavia tilanteita ja keskustella niistä. Vaihtamaan siis ajatuksia eri asioista.
Koulutus jää nyt välistä tällä kertaa, tämän inhottavan flunssan vuoksi.
Jospa nyt muutaman päivän lepäilyn jälkeen olo alkaisi pian jo helpottamaan.
Toivotaan näin!

SATU