VIIMEPÄIVIEN KIITOLLISUUDET X7

Palataanpa jälleen hyvänmielen, onnellisuuden ja kiitollisuus -ajatelmien pariin. Heti alkuviikosta oli tarkoitus koota yhteenvetoa jälleen viikon kiitollisuuksista, mutta mikäs parempaa kun käydä niitä lävitse nyt. Viime aikoina sitä on huomannut, miten pysähtyy tavallista enemmän keskellä arkea miettimään asioita, mistä todella on kiitollinen - ja tämä, ihan varmasti kiitollisuuspäiväkirjan ansiota.

Kiitollisuudet x7

Tiistai // Töihin paluu ja opiskelijan näytönarviointia. Hyvä palaute työstä ja hyvä treeni töiden jälkeen!

Keskiviikko // Pikaiset puhelut sukulaisten ja ystävien kanssa, sai hymynkaaren tosi leveelle. Muistaa näiden läheisten ihmisten merkityksen <3

Torstai // Ihana rento koti-ilta! Hyvää ruokaa ja leffaa yhdessä töiden jälkeen. Sohvalla löhöilyä. Terveinä ja hyvinvoivina, tästä saan olla tänään kiitollinen.

Perjantai //  Itsensä haastamista tämä päivä täynnä. Mikään ei mennyt oikein suunnitelmien mukaan, mutta näitä päiviä tarvitaan. Ne vahvistaa ja muistuttaa ainakin minua siitä, miten saan olla kiitollinen siitä, että minusta on tullut juuri minä. Mitä asioita olen pystynyt saavuttamaan, oppimaan, kokemaan ja näkemään. Että olen saanut elää tähän saakka elämäni päivät juurikin näin. Itseä haastaen ja elämästä nauttien.

Lauantai // Käytiin syömässä meidän vuosipäivän kunniaks. Vietettiin yhdessä aikaa, kun olin toivonut viikonlopun vapaaksi töistä. Tänäpäivänä olin kiitollinen ihanasta miesystävästä!

Sunnuntai // Muutamista uusista kodinmuutoksista ja sisustusideoista. Käytiin kiertelemässä kaupoissa ja mukaan tarttuikin uudet verhot Kodin1 konkurssimyynnistä. Vitsi miten piristää pienetkin muutokset kodissa! 

Maanantai // Huippu treeni miesystävän kanssa! Pientä salin vaihdosta oli kuvioissa, joten siitä uudenlaista intoa. Jollaintapaa sitä väsähtää siihen samaan treeniympäristöön ja oon huomannut, että jatkoa ajatellen salinvaihdos tulee varmasti olemaan ajankohtainen, jos haluan säilyttää pienenkin kipinän tohon salilla reenaamiseen. Kiitollinen siitä, että oli koko iltapäivä ja ilta aikaa ottaa päiväunet, syödä hyvin ja treenata.

Ja hei muistattehan! Vielä on aikaa osallistua kiitollisuus -haasteeseen bloginpuolella. Haasteeseen osallistuneiden ja kommentoineiden kesken arvon pienen palkinnon 31.8.2016. Tähän liittyen tarkemmat ohjeet löydät vielä Täältä !

SATU

HÄÄVIERAANA

Vihdoinkin aika palata toissa viikonloppuun ja J:n veljen häihin. Ei vitsi millasiin häihin saatiin kutsu. Aivan ihanat ja kauniit, missä laulettiin ja soitettiin, kuunneltiin runoja ja tanssittiin. Istuttiin grillikodassa kitaransoittoa kuunnellen ja viiniä siemaillen. Otettiin kuvia ja juhlittiin. Tutustuttiin uusiin ihmisiin ja hymyiltiin. Hymyiltiin niin leveästi ja usein, että illan päätteeksi tuntui että oli kestohymy melko pitkään kasvoilla. Oli kyllä ihanat alkusyksyn hääjuhlat. Ja miten kauniiksi Maria olikaan tilan koristellut, kohtapa näätte mistä mä puhun. Annan tällä kertaa kuvien puhua puolestaan! <3

Onnea ja pelkkää lovee - vielä Marialle ja Ossille hirmuisesti! <3

SATU

VUOSIPÄIVÄN VIETTOA JA KIITOLLISUUDET X5

Näin se vuosi yhdessä oloa vierähti taas ohitse. Me ollaan mietitty muutamaan kertaan päivää, jolloin rupesimme seurustelemaan, mutta rehellisesti sellaista päivää ei ole. Ei me koskaan sovittu päivää, että nyt ollaan yhdessä. Tai no, muistan sen illan ikuisesti kun Juuso järjesti mulle yllätyksen mun sen aikaisella Oulun kämpällä, jonka jälkeen meidän suhde syveni huomattavasti. Kuitenkaan en ajattele etteikö oltais jo tuolloin oltu yhdessä.

Lopulta ollaan päädytty juurikin tuohon 15.8. päivämäärään, mistä alkaen ollaan ajateltu, että ollaan asuttu yhdessä. Tämä ehkä selvempi ajankohta meidän vuosipäivälle ja päivämäärä, mistä pystyy laskemaan aikaa kuitenkin suhteemme ajalta. Tätä edeltävät kahdeksan kuukautta näimme kuitenkin toisiamme, mutta elimme jokseenkin vapaammasti ja ajateltiin, että kumpikin sai tehdä asioita vielä miten tykkäsi. Ei oltu sillälailla sitouduttu vielä toisiimme. Joka tapauksessa, kaksi vuotta yhdessäoloa ja asumista takana!

Kiitollisuudet x5

Torstai // Rauhallisesta yövuorosta ja siitä, että oon saanut hyvin nukuttua. Syötiin hyvää ruokaa. 

Perjantai // Kiitollinen ihanista, huolehtivaisista sukulaisista. Siitä että saatiin yöpaikka todella lyhyellä varoitusajalla ja matka sujui hyvin. Siitä että ylipäätänsä päästiin lähtemään meidän kotipaikkakunnalle Ouluun!

Lauantai // Sain kutsun ja pääsin todistamaan ihania häitä. Sain laittautua pitkästä aikaa ja viettää aikaa myös Juuson kanssa muualla kuin täällä kotona. Meillä kun tulee tosi vähän käytyä juhlimassa ja todella harvakseltaan ylipäätänsä Tampereen ulkopuolella. Nähtiin sukulaisia ja ihania ihmisiä. Paljon iloa, hymyä ja nauramista. Valokuvaamista ja pysähtyneitä hetkiä.

Sunnuntai // Asuntovaunussa yöpymistä ja uusia kokemuksia. Ihana äiti, joka teki meille ruokaa ennen junaan ja kotiinlähtöä. Ylipäätänsä kaikki sukulaiset, jotka mahdollistivat meidän menneen viikonlopun.

Maanantai // Kiitollinen siitä, että mulla on uskomattoman ihana miesystävä. Sellanen joka toi mulle just ruusuja ja muisti meidän vuosipäivän. Joka arvostaa perinteitä ja vuosipäivän merkitystä. Oon kiitollinen siitä, että me ylipäätänsä saatiin viettää yhdessä toinen yhteinen vuosipäivä. Illalla näin vielä ihanaa ystävää.

SATU

KIITOLLISUUSPÄIVÄKIRJA + ARVONTA

Oletteko koskaan pitäneet kiitollisuuspäiväkirjaa? Sellaista, että muistelette ja kirjaatte ylös tietyltä ajan jaksolta kertyneitä asioita, mistä olette aidosti juuri sillä hetkellä kiitollisia. Mikä auttaa teitä voimaan hyvin, jaksamaan ja muistamaan erityisesti sen tärkeän seikan, että me kaikki olemme varmasti joistain asioista kiitollisia. Erityisesti niinä hetkinä, kun elämä lyö vastaan ja tuntuu ettei mitään hyvää ole ympärillä. Silloin on vaikea hengittää. Silloin sinulla on mahdollisuus kaivaa tämä ihana vihkonen tai kirjanen esiin ja miettiä, olisiko sittenkin jotain asioita - mistä olet kiitollinen? Edes jotain pientä? Tai lukea kirjaimellisesti sinun itse luomaasi tekstiä, mistä asioista olet aiemmin ollut kiitollinen. Tämän kautta voit saada huonoonkin päivään jotain hyvää ajateltavaa.

Ehkä tää on osittain kulttuurillinenkin juttu, että me suomalaiset ollaan niin huonoja puhumaan ja sanomaan ääneen asioita kuten missä me ollaan hyviä, että me välitetään ja juurikin et ollaan kiitollisia toisillemme monista asioista. Sitä vaan saattaa helposti miettiä omassa mielessään, miten kiitollinen jostain asiasta on, muttei sitä vaan tuu sanottua ääneen. Ei kait se oo kun avata suu ja puhua, mikä siinä on niin vaikeaa? Silti voi myös olla, ettei kyseisiä ajatuksia tuu edes erikseen mietittyä, sillä ne voi tuntua niin yksinkertaisilta ja tavanomaisilta ajatuksilta. Voiko meistä joku sanoa, ettei kiittäminen ja kiitollisuuden osoittaminen tunnu hyvältä?

Me ollaan ylipäätänsä huonoja sanomaan kiitos. Joten, siksi kai tää kiitollisuuden osoittaminen on vielä entistäkin vaikeampaa. Onneksi kaikesta hyvinvoinnista ja mielenterveydestä puhutaan paljon ja kaikki ne keskustelut ja kirjoitelmat saavat meidät tämän myötä varmasti miettimään aiempaa enemmän asioita, kuten miten me itse toimimme. Oman toiminnan tiedostaminen kun onkin aina se vaihe numero yksi.

Päätin tänäiltana aloittaa kiitollisuuspäiväkirjan tekemisen, mikä tarkoittaa sitä, että mietin joka ilta nukkumaan mennessä muutaman asian, mistä olen ollut kiitollinen juuri tänäpäivänä. Jatkan tämän tekemistä elokuun loppuun saakka ja tarkoituksena olisi, että teen teille kerran viikkoon maanantaisin kooste postauksen viikon kiitollisuuden aiheista. Maanantai sopii varmasti erityisen hyvin, jotta viikko lähtee käyntiin aina sillä parhaalla mahdollisella tavalla. Toivon myös, että elokuun jälkeen sitä osaisi pysähtyä aina välillä miettimään, mistä kaikista asioista sitä elämässään oikeasti on kiitollinen.

Vielä lopuksi! Haastan teidät kaikki miettimään teidän kiitollisuuden aiheita omassa arjessanne. Olisi ihanaa, jos jaksaisitte lukiessanne kommentoida yhteenveto postauksien kommenttikenttään myös, mistä asioista te olette olleet kiitollisia menneellä viikolla.

Arvon elokuun lopussa kaikkien kiitollisuuspäiväkirja koostepostauksiin kommentoivien kesken pienen palkinnon!
Muistakaa jakaa siis muutama asia, mistä te olette kiitollisia + toimiva sähköpostiosoite.
Ja arvonta ihan vaan siksi, koska tällähetkellä oon niin kiitollinen tästä blogista ja teistä lukijoista. <3

SATU

PÄIVÄKIRJANI SIVUILTA

Tänäpäivänä päätin etsiä käsiini nuoruudessani ja varhaisaikuisena kirjoittamani päiväkirjan, joka on keskittynyt ensimmäisiin ihastumisiin, ulkomaan reissuihin ja ystävien kanssa yhdessäoloon. Siellä on niin paljon vanhoja muistoja ja sitaatteja ajoilta, joita ei enää selvästi muista. Miten voikaan olla jo niin häpeällistä lukea näitä vanhoja kirjoituksia? Jollain tapaa sitä varmasti huomaa sen oman henkisen kasvunsa näin useiden vuosien jälkeen. Huomaa, miten ajatusmallit ja yleinen ajatusmaailma on muuttunut. Miten se vanha ajattelutapa saa oudoksuvan virneen kasvoille. Nauramaan ja itkemään yhtä aikaa, voi apua!

Tälläkertaa ajattelinkin jakaa teidän kanssa muutamia lyhyitä kirjoitelmia muutamien vuosien takaa! Nyt pääsette kurkkaamaan rehellisesti ja yhtään kaunistelematta tai korjailematta sinne. Kyllä sitä vaan ihminen kasvaa ja kehittyy, muuttuu ihmisenä - vaikkei sitä aina itse huomaakkaan. Nämä kirjoitukset ovat muutamien vuosien takaa, joten ei kuitenkaan niitä kaikista kirpeimpiä julkaistavia. Tässäpä vain ihan muutamia kirjoitelmia!

10-5-2010 / Oulussa

"Oon tosissani innostunut ajatuksen, että opiskelen ensin lähihoitajaksi ja lähtisin lähihoitajan tutkinnon jälkeen au pairiksi ulkomaille. Eniten innostaa Austraalia, koska se on toisella puolella maapalloa ja paikka josta löytää paljon sellaista mitä ei ole missään muualla maailmassa. Haluan kävellä siellä pitkillä hiekkarannoilla ja ottaa aurinkoa. Oppia puhumaan englantia häpeämättä ja hyvin. Jos tulee lähdettyä au pairiksi niin sitten kirjoitan blogia ja otan äärettömästi kuvia. "

14-2-2012 / Oulussa

"Oltiin mun kavereiden kanssa viime viikonloppuna viettämässä yhdessä aikaa. Oli muuten hauskaa! Vitsi, että raivostuttaa ton X -ihmisen käytös, kun aina pitää sitä odotella ja tehdä just niinku se haluaa. En vaan kaipaa yhtään tollasia ihmisiä mun elämään, jotka vaan nalkuttaa joka asiasta. Onneksi sit sekin osas rentoutua jossain vaiheessa, eikä pilannu tunnelmaa. Sillä vaan on tapana olla meidän kaveriporukan mukana, mut sit vetää aina jotain roolia - mitä ei jaksa katella."

27-10-2012 / Oulussa

"Kävin pitämässä kauneusillan mun Oriflamen Oulun -ryhmän konsultin tilalta. Se meni tosi kivasti. Esittelin meikkejä ja kauneustuotteita, sit ne kaikki naiset kiiruhtikin heti kokeileen kaikkia testereitä ja tuotteita. Kyseli ne jotain meikkausvinkkejäkin. Hassua, ettei ne osannu käyttää ihan perusmeikkejä. Oli kyllä kaikkiaan kiva ilta, vaikka alkuun tää ensimmäinen itse vetämä kauneusilta isolle naisjoukolle jännittikin! "

14-12-2013 / Oulussa

"Mulla oli tänään harjoittelupäivä psykogeriatrisella osastolla. Pääsin käyttämään yhtä asiakasta sähköhoidossa ja oli muuten tosi mielenkiintosta! Sit kävin fysioterapeutin mukana arvioimassa yhden asukkaan kotioloja ja onnistuisko kodinmuutostyöt niin, että kotona asuminen voisi vielä onnistua. Fysioterapeutti oli niin erikoinen ja halusi kotiuttaa asiakkaan, vaikka tilanne näytti päinvastoin ihan toiselta. Päivän jälkeen tää fysioterapeutti viskas mun vastuulle vielä koko kotikäynnin kirjaukset. Oli aika paljon kirjattavaa Efficaan, mut ainakin oppi tänkin homman."

1-1-2014 / Oulussa

"Heippa! Hullua ajatella, että taas uusi vuosi aluillaan. Tästä vuodesta tulee varmasti uskomaton. Oon tapaillu satunnaisesti Juusoa nytten parisen viikkoa. Oltiin mun kavereiden J, M ja T :n kanssa juhlimassa uutta vuotta eilettäin. Illalla sitten nähtiin Juuson kanssa ja lähdettiin sen vanhempien luokse, kun ne oli matkoilla. Siellä oli sen veljiä ja velipuolia, jotka oli tosi mukavia ja rentoja ihmisiä. Juuso on niin ihana, kun se huomioi mua ja osaa yllättää aina. Meillä on kuitenkin aika paljon ikäeroa, mikä mietityttää mua."

Nämä kirjoitelmat ovat aika työ -ja opintopainotteisia ja ihmettelinkin, että mitä pidemmälle kirjoituksia luin, sitä enemmän aloin kertoa ura-ajatuksistani ja suunnitelmista. Vaikkakin muistan hyvin ajan opintojeni aikaa, jolloin vietin erityisen paljon aikaa myös ystävien ja perheeni kanssa ja elämässäni tapahtui paljon. En pelkästään opiskellut ja miettinyt siihen liittyvää. Myös päiväkirjan kirjoitusteni välillä alkoi myöhemmin olla enemmän aikaa, eikä kirjoitettua tullut yleensä edes kertaa viikkoon, saatika aina edes puoleen vuoteen. Päivämääriä oli siis milloin miltäkin ajankohdalta. Hassua myös, että mulla on ollu tapana opintojen aikana matkustaa melkoisen paljon, eikä niiltäkään matkojen ajoilta oo yhtään kirjoituksia. Huomattu on, että aina kun on tapahtunut enemmän asioita elämässä, niin ei oo tullut kirjoiteltua sit mitään.

Miksi sitten valitsin elämästäni näitä myöhäisempiä kirjoituksia? Niin siksi, että lapsuus ja nuoruus aikojeni kirjoitukset ovat liian henkilökohtaisia ja suorasanaisia. Tarkoituksenani ei ole alkaa hienonnella tai muuttaa alkuperäisiä kirjoituksia. Tiedän, että nämä kirjoitukset vaan satuttavat ja loukkaavat muita ihmisiä ja myös itseäni. Ne eivät ole yksinkertaisesti julkaisukelpoisia. Rehellisiä tekstejä, mutta eri elämäntilanteesta ja vanhoilta ajoilta, joita en enää halua muistella. Voin silti kertoa, että on aika terapeuttista lukea näitä joskus itsekseen ja pohtia kaukaisia tapahtumia.

Onko teillä vanhoja päiväkirjoja yhä tallessa? Tai oletteko ylipäätänsä niitä kirjoitelleet?
Kommenttiboksi on teitä varten, joten mielellään kuulen lisää teidän kirjoituksista <3

SATU

ERIMIELISYYKSISTÄ TORTILLOIHIN

Meidän lauantai iltaan kuului saunomista, tortilloita, musiikkia ja rauhallista yhdessäoloa. Alunperin tän päivän suunnitelmat olivat aikalailla erinlaiset, mutta päivän myötä suunnitelmat muuttuivatkin täysin toisenlaisiksi muutamien tapahtumien kautta.

Asioilla on usein tapana tapahtua järjestyä ja muuttua, siten kun niiden milloinkin kuuluu niin tehdä. Silloin kun niiden vähiten odottaa muuttuvan. Tai ei yksinkertaisesti odota mitään. Mutta, ettei nyt jäisi kauheen pinnalliseksi höpinäksi kuten joskus voi käydä - meillä oli vähän erimielisyyksiä asioista, mistä on ihan typerää väitellä. Asioista, joilla ei oo mitään merkitystä, eivätkä ne edes vaikuta mihinkään. Loppujen lopuksi me ajateltiin perua kokopäivän suunnitelmat ja tehdä hyvää ruokaa ja käydä saunassa. Vaikka alkuperäiset suunnitelmat olivat kivoja, oli tämä varmasti se paras vaihtoehto tälle päivää.

Eiks se oo vähän silleen, et hyvä ruoka - parempi fiilis? Ei vaan, meillä tää väittely päätty ihan hymyyn. Kauppareissuun ja sellaseen tietynlaiseen raukeaan oloon. Ehkäpä me saatiin purettua kummatkin omaa stressiä ja harmistumista tällähetkee pois.

Mä oon aina ollut sitä mieltä, että uskon sellaseen ajoittaiseen erimielisyyteen. Meinaan tällä sitä, etten usko että voisin olla esimerkiksi suhteessa, jossa aina myönnyttäisiin toisen idealle ja muotouduttaisiin tietynlaiseen muottiin. Mä tykkään ja arvostan erityisesti sellaisia ihmisiä joilla on omat mielipiteet ja temperamentti. Jotka uskaltaa ja osaa sanoa, mitä haluaa ja mitä ei. Tiedättekö, sillon on itelläkin paljon helpompi olla suhteessa kun oikeasti tietää millon kummallakin on hyvä olla ja millon ei. Täällä ainakin puhutaan asioista suoraan niiden oikeilla nimillä. Ei kiemurrella ja murehdita niitä ainoastaan omassa päässä. Asioita ei hävetä, vaan niistä puhutaan jos puhuttavaa on. Tietysti joskus voi olla hankalaa alkaa puhua, mutta lopulta kiitos seisoo ja on huomattavasti helpompi hengittää.

SATU

VAPIANO HELSINKI, CHECK ✓

Eilen käytiin testaamassa HELSINGIN VAPIANO - ravintola Mikonkadulta. Vapiano ravintoloiden takana on ajatus asiakkaista, joille yritys pyrkii tarjoamaan rennon ympäristön vuorovaikutukseen ja toisten ihmisten tapaamiseen. Tärkeintä on elämän laatu, ja yritys haluaakin omalta osaltaan tukea ja edistää aitojen ihmissuhteiden ylläpitämistä ja luomista.

"CHI VA PIANO, VA SANO E VA LONTANO"

“Jos sinulla on rento ote elämään, elät terveenä ja pitkään.”

Ravintola valmistaa erilaisia Italialaistyyppisiä ruokia, kuten pastaa, pitsaa ja lasagnea. Sisääntultaessa saat kassalta itsellesi oman Smart Cardin, jolla maksat ravintolan sisällä tekemäsi ruokatilaukset ja juomat. Poislähtiessä maksat ulko-ovella kortille kertyneen saldon. Sinun ei siis tarvitse huolehtia maksamisesta kesken ruokailun.

Valitsin itselleni Margarita pitsan osittain siksi, että jono pastapuolelle oli todella pitkä - kun taas pizza ja lasagne jono oli lyhempi! Mulla on yleensä vaan muutama ravintola, joiden pitsoista tykkään. En vaan yksinkertaisesti tykkää kaikenlaisesta pitsoista. Tää pitsa oli kuitenkin tosi hyvää! Pitsalla ja kokiksella jotka valitsin, oli hintaa yhteensä 13,40 euroa. Mun mielestä siis aika keskiverto hinnat. Jos lähden miettimään, minkälainen laatu ruoalla ja paikalla itsellään oli, niin puhuttiinkin mun ystävän kanssa, ettei nyt oikeastaan ollut kuitenkaan sitä "ihan kiva" paikkaa kummoisempi. Alakerran tiskit ja tilat oli katutaiteen tyylisiä ja rentoja, mutta yläkerta oli todella pelkistetty, eikä palvelu ollut ainakaan nyt ruuhka aikana kovinkaan sujuvaa ja ystävällistä. Tunnelma ravintolassa oli kiireinen ja asiakkaiden ajateltiin tietävän, miten tilaushommat siellä etenee.

Toivottavasti meillä oli vain ruuhkainen torstai -päivä kyseisessä paikassa, eikä palvelu ole aina samankaltaista. Anyway, kaiketi oli hyvää ruokaa! Lisää tällaisia paikkoja, kiitos :-)

Mitä mieltä te olette kyseisestä ravintolasta?

Onko teillä hyviä ravintolavinkkejä Tampereen / Helsingin alueelta?

SATU

CHILLIN' IN HELSINKI

Tää torstai tuli vietettyä Helsingissä ja täytyy kyllä todeta, että johan piristi! Oli niin ihana nähä mun yhtä parasta ystävää, päästä vähän irti arjesta ja viettää aikaa yhdessä. Tavallaan oli vähän haikee olo, kun mä tosissaan luulin että seuraavan viikon jälkeen tää ystävä palaakin takaisin Oulun seudulle, mutta mun onneksi tää kotikonnuille paluu lykkääntyikin parilla viikkoa. Eli toivoa on, että vielä ehditään hengailla täällä etelänkin suunnalla yhdessä!

Yksinkertaisesti tää päivä oli täynnä naurua ja hyviä hetkiä. Käytiin testaamassa meille kummallekin uus ravintola, mistä myöhemmin lisää blogin puolella. Nautittiin siispä hyvästä ruoasta, jaettiin iloja ja suruja, kierreltiin keskustaa ja vähän shoppailtiinkin. Heti aamusta oli selvää, että pienet vastoinkäymiset ei tuu haittaamaan tätä päivää. Ei se, että aamun bussi tais unohtaa ajaa linjansa, minkä vuoksi myöhästyin jatkobussista ja jouduinkin ostamaan uuden lipun Tampere - Helsinki välille. Eikä se, että vettä satoi lähes koko päivän. Entäs sitten, kun tiputin vadelmia uuden valkoisen takin päälle? Ei edes se, sillä onnekseni sain tän pestyä takilta pois. Mikään ei oo tän päivän fiilistä horjuttanut, vaan päivä oli kerrassaan huippu!

Nyt istuskelen kotona uudet Björn Borgin treenihousut jalassa ja latailen päivän minimaalista kuvasaldoa koneelle. Hymyilen, koska oon niin onnellinen. Onnea on kyllä ne hyvät ystävät, joiden kanssa aika todella lentää kuin siivillä. Nyt keitän kupin teetä ja rupeen nukkumaan. Ihanaa illanjatkoa!

SATU