IHANA PIENI KAHVIHETKI

Monesti sitä miettii, mitä asioita tapahtumista haluaa korostaa ja kertoa. On oikeastaan aika hassua, miten muutama sana saattaa koostaa hetken paremmin sanoiksi, entä pitkät sepostukset. Ne voi joskus jopa pilata sen fiiliksen, ainakin musta tuntuu siltä. Mut tää kakku oli kyl lähellä täyttä kymppiä ja pelasti mun - ei niin ihanan - aamun. Ihanat pienet arjenhetket on kyllä <3

Tänään mä kävin kahvittelemassa yhden mun Tampere -ystävän kanssa heti aamun lääkärikäynnin jälkeen. Oon ollut viimeviikon sairaslomalla oireilevan käden vuoksi. Olkapään alueella on voimakas tulehdus, jonka vuoks siihen pistettiin aamulla kortisonia. Nyt vaan toivotaan ja odotellaan, että tulehdus ei olis laajemmalla alueella vaan lähtis tällä ensimmäisellä pistoksella pois. Mun toinen käsi kun ei liikukaan normaalisti ja sitä varten mulla tulee olemaan myös käyntejä fysioterapeutilla.

Kun viimeviikolla kävin ensimmäistä kertaa näyttämässä mun kättä, luulin että siinä on vaan jokin tulehduskipulääkkeillä ohimenevä rasitusvamma, mutta kyseessä ei ollutkaan vaan niin pieni juttu. Mä kun oon vähän tällanen - en niin pienestä valittava - ihminen, mutta onneksi viimeinkin menin ja sain tähän apua. Toisaalta oisin voinut olla vähän pikaisempi, sillä oireilua on myös kauttaaltaan rintakehän, niskan ja lapojen alueella, mutta toivotaan että tää kipu hälvenee nyt pistoksen jälkeen. Ainakin oon lääkkeen tehosta kuullut paljon hyvää!

Toistaseksi maltan siis sairasloman ajan rauhoittaa tahtia kaiken suhteen. Kun ei voi olla töissä, treenata tai touhuta samaa tahtia kuin normaalisti - tuntuu arki aika pitkältä. Mutta nyt kun mulla on aikaa tehdä kaikkea muuta, yritän käyttää sen parhain mahdollisin keinoin hyödyksi. Nää hetkelliset kolottelut ja puutumisen tunteet kun vähän hälvenis, niin ois hieman helpompi olla. Muutama päivä sitten tilatut Ifolor -kuvat tulivat muuten juuri postista, joten palaamisiin! ;-)